Genelec GLM väylän datan dekoodaus – osa 3

Aiemmin selvittelin fyysisen rajapinnan toteutusta, sekä liikenteen kaappaamista. Seuraava askel on saada äänenvoimakkuustieto esille, jotta saan projektin alkuperäisen tavoitteen täytettyä. Mutta, homma lähti vähän lapasesta. Näistä lisää tulevissa julkaisuissa.

Datan dekoodaus

Kehysten alku mietitytti. Äänenvoimakkuuskehykset alkoivat aina samalla tavalla, 1F0 01F, mutta ensimmäinen sana vaihtui sen mukaan, ohjasinko äänenvoimakkuutta analogisäätimellä vai GLM-sovelluksella. Toinen sana pysyi koko ajan samana.

Päättelin, että ensimmäinen on osoite tai lähettäjän tunniste ja toinen äänenvoimakkuuskomento. Kolme seuraavaa sanaa muuttuivat asetusarvon mukana, joten niissä kulki itse äänenvoimakkuus. Lopussa oli vielä kaksi sanaa, jotka näyttivät tarkisteelta, ja viimeisenä päättymismerkki.

Tässä kohdassa tekoälystä oli hyötyä. Annoin sille joitain eri äänenvoimakkuusasetuksia ja väylältä luetut arvot, ja se löysi niiden välisen korrelaation. Pian laskentakaava putkahtikin ulos:

dB=20×log10(raw)−138.4738

Tässä raw on 24-bittinen arvo, joka muodostuu kolmesta datasanasta. Esimerkiksi:

  • 07F 0FF 0FF: 0,0 dB
  • 000 000 008: −120,4 dB (tämä on hieman harhaanjohtava, sillä GLM-ohjelma näyttää tässä −100,0 dB)

Sanat, joita tarkisteeksi epäilin, olivat aluksi Claudelle täysi mysteeri. Kun annoin sille vihjeen, että kyseessä voisi olla CRC, korrelaatio löytyi taas. Kyseessä on CRC-16/GSM, jonka parametrit ovat:

  • Polynomial: 0x1021
  • Initial value: 0x0000
  • RefIn / RefOut: False (no bit-reversal of input bytes or final result)
  • XorOut: 0xFFFF (the raw CRC is inverted at the end)

CRC lasketaan osoitesanan alatavusta (esimerkiksi 0xF0) ja sen jälkeisestä datasta, eli päättävää 07E-merkkiä ei oteta mukaan. Claude kirjoitti myös esimerkkikoodin CRC:n laskemiseksi.

Äänenvoimakkuuden lukeminen onnistuu ilman CRC:täkin. Sen tarkistaminen on silti kannattavaa, sillä väylällä voi tulla bittivirheitä. Näytöllä väärä arvo vilahtaa vain hetken, mutta jos virheellinen arvo päätyisi vahvistimeen asti, korvat voisivat joutua koville 😉

Yksi kokonainen äänifreimi
Katsotaan lopuksi yksi kehys sana kerrallaan. Äänenvoimakkuus on −45,0 dB, ja sitä säädetään GLM-sovelluksella:

1FF 01F 000 0B8 044 0F5 0FD 07E

SanaArvoMerkitys
11FFOsoite, broadcast
201FÄänenvoimakkuuskomento
3–5000 0B8 044raw = 0x00B844 = 47172, josta 20 × log10(47172) − 138,4738 = −45,0 dB
6–70F5 0FDCRC-16/GSM
807EKehyksen päättävä merkki

Sama äänenvoimakkuus, kun sitä säädetään kaukosäätimellä tai analogisäätimellä, näyttää tältä:

1F0 01F 000 0B8 044 090 004 07E

Eroja on kaksi. Osoite on 1F0, eli lähettäjänä on hubi, ja CRC on eri (090 004). Äänenvoimakkuuden arvo ei muutu. CRC vaihtuu, koska se lasketaan osoitteen alatavusta alkaen, joten eri osoite antaa eri CRC:n, vaikka muu sisältö olisi sama.

Nyt kaikki on selvillä näyttöprojektin toteuttamiseksi, joka on ensikerran aihe.

Genelec GLM -väylän datan dekoodaus – osa 2 

Päivitys 15.10.2026: Muutettu väylänopeus 296000 =) 287700. Myös kaappaus ohjelma päivitetty tämän myötä versiosta 2.1 versioon 2.2.

Edellisessä osassa kävin läpi, kuinka dekoodausprojekti lähti liikkeelle. Nyt on raudan vuoro, eli millä viestit saadaan luettua, ja ehkäpä joskus vielä dekoodattua.

GLM:n käyttämä väylänopeus on hyvin erikoinen, 287700 (mitattu, prosessorin kellotaajuus huomioiden todennäköisesti asetettu 288000). Lisäksi 9N2 on sekin harvinaisempi, eikä kaikki mikrokontrollerit osaa tätä, ainakaan natiivisti.

Myöskään Raspberry Pi Pico 2:n UART ei natiivisti tue yhdeksää databittiä, mutta tämä on mahdollista saada toimimaan PIO:n avulla. Käytännössä siis bitit luetaan väylältä ohjelmallisesti. Tämä syö jonkin verran suorituskykyä, mutta tähän mennessä teho ei ole loppunut kesken. Pientä hidastumista on ollut toisinaan havaittavissa, kun monenlaisia juttuja on tullut testattua. Tämäkin hidastelu poistui, kun siirsin pelkän vastaanoton pyörimään Picon toiselle ytimelle.

Tässä osassa käsitellään vain Pico 2:n rautaa, sen kytkentää RS-485-muuntimeen ja edelleen RJ-45-liittimeen. Varsinainen analyysiohjelmisto jää seuraavaan osaan. Pico2:n firmis löytyy tästä blogauksesta, eli pääset kaappaamaan dataa vaikka heti.

Rauta

Hyvä uutinen on, että rauta on yksinkertainen. Väylää ainoastaan kuunnellaan, joten lähetyssuuntaa ei tarvitse ohjata mitenkään. Tällöin ei ole vaaraa että vahingossa menisi sotkemaan oikean GLM-järjestelmän toimintaa.

Kokonaisuus koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen on RJ-45-liitin, josta tuodaan sisään differentiaalinen RS-485-signaali, joka kulkee navoilla 1 (D+/A) ja 2 (D−/B).

Toinen osa on TTL-RS-485-muunnin, jossa on MAX3485-piiri. Se muuttaa väylän differentiaalisen signaalin 3,3 voltin logiikkatasoksi.

Kolmas on Pico 2, joka lukee muuntimen lähdön ja lähettää kehykset USB:llä tietokoneelle.

Kasaaminen

RJ-45:n pinni 1 menee 485-moduulin D+/A-liittimeen ja pinni 2 liittimeen D−/B. TTL-puolella VCC menee Picon 3,3 voltin ulostuloon ja GND Picon maahan. TXD-pinni, joka antaa vastaanotetun datan ulos, kytketään Picon GP1-nastaan. RXD-pinni, eli moduulin lähetystulon jätin kytkemättä, sillä TX valo syttyy ja väyläliikenne häiriintyy.

RS-485-puolen GND jää niin ikään kytkemättä, eikä RJ-45:n pinniä 8, eli väylän maata, ole kytketty mihinkään. Tämän kytkemisellä ei toisaalta ole haittavaikutuksiakaan.

485:n käyttöjännite on kytketty Picon 3,3V ulostuloon, sillä Picon GPIO nasta ei kestä 5V jännitettä. Moduulissa on automaattinen suunnanohjaus, joten erillisiä DE- ja RE-nastoja ei ole.

Johdotus: RXD ja RS-485-puolen GND jäävät kytkemättä.

Kytkeminen väylään

Väylässä on normaalisti 120 ohmin päätevastukset molemmissa päissä, molemmat sijaitsee GLM-adapterissa: kaapeli kulkee hubilta kaiuttimelle toiselle, ja viimeisen kaiuttimen kaapeli palaa takaisin hubiin. Omassa kytkennässäni Pico on kytketty linjan viimeiseksi laitteeksi, eikä linjaa ole johdettu takaisin hubille. Päätevastus on siis vain lähettävässä päässä, enkä ole lisännyt omaa vastusta kuuntelijan päähän. Moduulissa on valmiina 120 ohmin päätevastus, mutta se on oletuksena pois päältä ja kytkeytyy päälle vain, jos yhdistää juotoskohdan R16 umpeen. Minulla se ei ole käytössä. GLM:n sisäinen päätevastus lähettävässä päässä riittää, ja kaikki toimii ongelmitta myös kymmenen kaiuttimen järjestelmässä. Suuremmissa järjestelmissä päätevastus voi olla tarpeen.

Pico ei ole pakko kytkeä väylän viimeiseksi laitteeksi. Jos kuuntelija halutaan väylän keskelle, tarvitaan toinen RJ-45-liitin, jotta signaalit saadaan viedyiksi läpi seuraavalle laitteelle. Silloin molemmat liittimet kytketään rinnan samoihin napoihin.

Toimintatapa

Pico lukee siis vain yhtä nastaa, ja PIO tekee loput. Se näytteistää bitit 287700 baudin nopeudella, ottaa mukaan yhdeksännen databitin ja hyväksyy sanan vasta, kun molemmat stop-bitit ovat kohdallaan.

Työ on jaettu kahden ytimen kesken. Toinen ydin hoitaa vain vastaanoton: se tyhjentää PIO:n puskurin jatkuvasti, purkaa HDLC-escapet, kokoaa sanat kehyksiksi ja tallentaa ne aikaleiman ja järjestysnumeron kanssa rengaspuskuriin. Toinen ydin muotoilee kehykset tekstiriveiksi ja lähettää ne USB:llä tietokoneelle. Näin USB-liikenne ei hidasta vastaanottoa. Jos kehyksiä silti katoaa, firmware kertoo siitä # stat -riveillä, ja järjestysnumeroon tulee aukko. Status-rivi tulee 5 sekunnin välein, tai sekunnin välein, jos jokin laskuri on muuttunut.

Firmware

Pico 2:n capture-firmware on ladattavissa tästä. Paketissa on valmis UF2-tiedosto ja englanninkielinen README. Firmwaren asentaminen ei vaadi ohjelmointityökaluja: pidä Picon BOOTSEL-painiketta pohjassa, kun kytket USB-johdon tietokoneeseen, ja kopioi glm_capture.UF2 asemalle, joka ilmestyy näkyviin. Pico käynnistyy sen jälkeen itse.

Firmware toimii vain Pico 2:lla (RP2350), ei alkuperäisellä Pico 1:llä.

PuTTY

Kun rauta on kasassa ja firmware asennettu, Pico näkyy tietokoneella USB-sarjaporttina. Jokainen väylän kehys tulee siitä tekstirivinä, ja sen lukemiseen riittää PuTTY.

PuTTY:ssä valitaan yhteystyypiksi Serial ja kirjoitetaan sarjaportin nimeksi Picon COM-portti, jonka numeron näkee Windowsin Laitehallinnasta. Nopeudella ei ole oikeastaan merkitystä, koska data kulkee USB:n yli, mutta sen tulee olla väylän nopeutta suurempi, esimerkiksi 921600. Muut asetukset ovat 8 databittiä, 1 stop-bitti, ei pariteettia ja flow controlina None.

Ja jos ihmettelet miksi USB:ssä ei käytetä samaa 9N2 kuin GLM väylässä, niin Pico toimii välissä kääntäjänä. Merkit lähetetään USB:n kautta ASCII merkkeinä, eli tavallisena tekstinä, jotka ovat 8-bittisiä.

PuTTY:n asetukset. Flow controlin pitää olla None
Yhteystyypiksi Serial. Paina lopuksi Open.

Kannattaa myös nostaa scrollback suureksi, esimerkiksi 200000 riviin, ja laittaa lokitus päälle valinnalla All session output. Tiedostonimeen kannattaa lisätä päivämäärä ja kellonaika, esimerkiksi glm_&Y&M&D_&T.txt, jolloin jokaisesta tallennuksesta tulee oma tiedostonsa. Asetukset kannattaa lopuksi tallentaa omaksi sessiokseen.

Kun portti avautuu, ruudulle tulee ensin otsikkorivi, joka alkaa # glm-capture. Sen jälkeen tulevat kehykset, esimerkiksi tällaisina riveinä:

@12345678,89 101 009 05D 0E7 07E

Alussa on mikrosekuntiaikaleima ja kehyksen järjestysnumero. Perässä ovat kehyksen sanat kolmella heksanumerolla, ja 07E päättää kehyksen. Jos järjestysnumeroon tulee aukko, jokin kehys on kadonnut matkalla.

Väylän kehykset PuTTY:ssä. Vanhassa versiossa oli hieman eri väylänopeus käytössä.

GLM-ohjelman vaikutus näkyvään liikenteeseen
Huomaa, että väylällä tapahtuu paljon vähemmän, jos GLM ei ole päällä. Ilman sitä näkyy ainoastaan hubin lähettämä äänenvoimakkuus. Kun tietokone ja Genelec GLM -sovellus ovat käynnissä, GLM kyselee kaiuttimilta tietoja ja kaiuttimet vastaavat, ja kaikki tämä näkyy väylällä.

Jos PuTTY:ssä näkyy vain harvakseltaan samoja rivejä, tarkista siis ensin, että GLM on käynnissä.

Käsin analysointi oli hidasta

PuTTY toimii hyvin, kun halutaan nähdä, että dataa tulee, ja tallentaa se tiedostoon. Varsinaiseen tutkimiseen se on silti kankea. Rivejä tulee tasaisena virtana, samat kyselyt ja vastaukset toistuvat kierros toisensa jälkeen, ja kiinnostavat kohdat hukkuvat niiden sekaan. Käsin analysointi oli hidasta, minkä myötä alkuperäinen projekti pelkän äänenvoimakkuuden näyttämisestä muuttui kokonaisvaltaisen kaappaussovelluksen ja tietorakenteiden salojen selvittämiseen. Mutta näistä lisää tulevissa kirjoituksissa. Seuraavalla kerralla aiheena äänenvoimakkuusarvon purkaminen.

Liitteet

Pico 2 – GLM Capture 2.2 firmware

Genelec GLM -väylän datan dekoodaus – osa 1

Genelecin kaiuttimet ovat laadukkaita, mutta niissä on yksi merkittävä puute: äänenvoimakkuusnäyttö puuttuu. Vaikka äänenvoimakkuuden arvon näkeminen itsessään ei ole kovin tarpeellista, on ainakin yksi tilanne, jossa siitä on hyötyä: kun käynnistät systeemin etkä muista, onko äänenvoimakkuus hiljaisella, kohtuullisella vai korvat räjäyttävällä tasolla.

Tämä toteutus on ollut mielessäni jo vuosia. Osia on tullut hankittua ja kokeiluja tehtyä viimeisten noin neljän vuoden aikana. Projekti, kuten kaikki muukin, pysähtyi erittäin syvän masennuksen ja työuupumuksen vuoksi lähes 1,5 vuoden ajaksi. En vieläkään ole kunnossa, mutta toistaiseksi on päästy pois syvimmästä montusta.

Asiat saa ratkaistua kynällä ja paperilla tai Excelillä, mutta isojen datamassojen käsitteleminen on huomattavasti helpompaa tekoälyn avulla. Tekoäly onkin kehittynyt näiden vuosien aikana huimasti. Asiat eivät tekoälyn avustuksella ratkea itsestään, vaan sitä täytyy avustaa aika paljon – ihan kuten työkavereitakin, kun töissä yritetään ratkaista jotain ongelmaa.

Väylän selvittäminen

Ensin oli tutkittava, minkälaista dataa väylässä kulkee. Väylässä on tuttu RJ-45-liitin, mutta kyse ei ole Ethernetistä. Väylässä on myös 120 ohmin terminointi (molemmat päätevastukset sijaitsevat GLM Adapterissa).

Pinneissä 1 ja 2 kulkee differentiaalinen signaali. Skoopilla tarkasteltuna jännite oli noin ±2,5 V. Sarjaportin asetuksista ei ollut mitään hajua, joten niitä piti kokeilla käsin. Samalla piti yrittää päätellä bittinopeutta skoopin näkymästä. Myöskään A- ja B-signaalien napaisuudesta ei ollut hajuakaan.

Skoopistani (Rigol MSO5074) löytyy sarjaporttidekooderi, joka näyttää, jos viesti ei ole kunnollinen. Alla olevassa kuvassa näkyy tilanne, jossa johtojen napaisuus, väylänopeus ja sarjaväylän asetukset ovat pielessä. Jotain dataa se sai purettua, mutta virheellisesti.

Kun kaikki asetukset ovat kunnossa, viestit alkavat aueta ilman virheitä. Oikeat asetukset olivat lopulta varsin erikoinen ja epästandardi kokoonpano: 287700 / 9N2.

Tämän jälkeen olikin ratkottava, mitä tämä kaikki tarkoittaa. Yllä olevassa kuvassa näkyy globaali äänenvoimakkuusasetus, mutta väylällä kulkee paljon muutakin tietoa – siitä lisää myöhemmin.

Tämä oli pieni askel eteenpäin, seuraavaksi vastaanotetun datan purkamiseen. Siitä lisää ensi kerralla.

Pysäköintisovellukset Lahdessa

Kirjoittelin vajaa kaksivuotta sitten pysäköintimaksusovelluksista. Tuolloin edullisin oli eParking. Tämän jälkeen Lahteen on tullut viides operaattori, Aimo.

Myös hinnat ovat hieman muuttuneet, alla 28.9.2026 tilanne:

  • ParkMan: 0,35€ + 15%
  • Moovy: 15% väh 49snt
  • EasyPark: 15% väh. 59snt
  • eParking: 0,49€/pysäköinti
  • Aimo: 10% väh 49snt, max 4€

Jälleen kerran, pelkkiä lukuja tuijottamalla on vaikea hahmottaa mikä on edullisin. Clauden ystävällisellä avustuksella tein dynaamisen laskurin, jolla voi vertailla kaikkien viiden operaattorin kustannuksia. Laskuri toimii yksinkertaisuudessaan siten, että sille annetaan pysäköinnin veloituksen suuruus (joka on riippuvainen pysäköintialueesta sekä hinnasta). Jos varsinaisen pysäköinnin hinta on 3€, kertoo laskuri mitä pysäköinnille tulee hintaa komission jälkeen. Esimerkiksi eParkingilla kokonaiskustannus on tällöin 3,49€.

Oikein lyhyissä pysäköinneissä (0,9€), ParkMan on edullisin. eParking on kiinteän kertaveloituksen myötä tämän pisteen jälkeen kaikkien edullisin. Tosin Aimo ja Moovy ovat kustannuksiltaan samansuuruiset 3,3€ ja 5€ pysäköintihintaan asti. Eli jos ei tee kovin pitkiä tai kalliita pysäköintejä, eli ole väliä valitseeko eParking , Moovy tai Aimo:n.

Sijoitus hinnan mukaan:

  1. eParking
  2. Aimo
  3. Moovy
  4. EasyPark Small
  5. Parkman (todella lyhyissä pysäköinneissä 1. sija)

Mitä taas käytettävyyteen tulee, niin eParking ei ole päivittynyt juurikaan viimeisten vajaan kahden vuoden aikana. Tämän kanssa on oppinut elämään. EasyParkia käytän silloin, kun eParking ei ole käytettävissä (jossain toisessa kaupungissa).

Polttonesteiden verotus

Polttonesteiden hinnasta olen blogannut aiemmin. Asiasta kirjoittaminen on taa aiheellista, kun polttonesteen hinnat huitelee uusissa ennätyksissä.

Eduskunnassa mietitään, mitä asialle voisi tehdä. Toiset haluaa väliaikaista ALV alea, toiset taas jakeluvelvoitteen leikkaamista. Yksi kätevä tapa alentaa hintaa, koskematta kumpaankaan, olisi poistaa veroluontoisten maksujen ALV. Alennus olisi bensalla luokkaa 18 snt/litra ja dieselillä noin 13 snt/litra.

Alla tekemäni laskuri (Clauden avustuksella), jolla voit tarkastella paljon veroja menee ja mitä tankillinen polttonestettä maksaa.

Elämä ilman tekstiviestejä on hankalaa

Tekstiviestejä käytän hyvin harvoin, mutta silloin tällöin niitä saan, esimerkiksi pankin lisävahvistuksen tekemiseksi. En tekstiviestien tärkeyttä elämässä ole tullut ajatelleeksi, mutta nyt kun niiden vastaanottaminen ei ole toiminut kuukauteen… olen huomannut, että elämä vaikeutuu yllättävän paljon.

Miten tekstiviestien toimimattomuus vaikuttaa elämään?

En pysty vahvistamaan pankkiin tulleita laskuja tai tekemään tilisiirtoja, joiden arvo ylittää tietyn rajan. Onneksi sentään omien tilien välillä pystyn tekemään siirtoja ilman lisävahvistuksia ja näin saan hoidettua maksut ulkoistamalla vahvistusten tekemisen tilin jaetun käyttöoikeuden haltijan kanssa.

En pysty myöskään asentamaan tiettyjä sovelluksia puhelimeen, jotka vaativat maksutietojen liittämistä. Myös monet nettipalvelut vaativat kaksivaiheista tunnistautumista, jolloin esimerkiksi Tori.fi:hin kirjautuminen ei ole mahdollista. Myöskään mobiilivarmenne ei toimi (sekin ilmeisesti toimii pohjimmiltaan jotenkin tekstiviestipohjaisesti).

Luonnollisesti kaikki muutkin tekstiviestit jäävät saamatta, esimerkiksi autohuollon muistutus tai valmistumisviesti, lääkäriin menon muistutus, työvoimatoimiston viestit… Sovitut asiat kun muistaa, niin ongelmia ei synny. Mutta mikäli jotain odottamatonta viestiä, esimerkiksi työkkäristä tulee, voi tästä aiheutua isokin soppa.

Tekstiviestien toimimattomuus on varsin kiusallinen ja elämää hankaloittava. Tämän myötä olen joutunut keksimään erilaisia kiertoteitä tai ratkaisuja asioiden hoitamiseksi. Tämä on hyvä muistutus siitä, että esimerkiksi kriisiaikana monet meille tutut asiat eivät välttämättä toimikaan. Tällaisten palveluiden toimimattomuuden vaikutuksia ei ole helppo ennakoida, mutta on hyvä muistutus siitä miksi kannattaa olla esimerkiksi pieni käteiskassa maksukorttien toimimattomuuden varalta.

Mistä ongelma johtuu?

Minulla on hyvin poikkeuksellinen ja todennäköisesti varsin harvinainen puhelinliittymä – Viiden kortin MultiSIM (näitä ei ole saanut sitten 2000-luvun alun jälkeen). Lyhyesti sanottuna viidellä kortilla on sama puhelinnumero, eli kun puhelu tulee, kaikki viisi puhelinta hälyttää. Kun yhteen vastaa, muut hiljenevät. Näillä kaikilla voi luonnollisesti soittaa, ja vastaanottaja näkee puhelun tulevan yhdestä ja samasta numerosta.

Yhdellä kuukausimaksulla saa viisi liittymää, joiden suurin ilo ja hyöty on datassa. Toki yhteys on vain 50M (4G), mutta riittää minulle. Vain yhtä, eli pääliittymää käytänkin puheluihin ja tekstiviesteihin (tekstiviestejä on mahdollista vastaanottaa vain pääliittymässä, lähettää voi kaikilla). Muut neljä liittymää ovat puhtaasti data käytössä.

Lyhykäisyydessään toimimattomuus johtuu operaattorin pään asetusvirheistä. MultiSIM on sikäli ikävä liittymätyyppi operaattorille, että kaikki asetukset täytyy tehdä kirjaimellisesti käsin. Kun yhden asian korjaa, jokin toinen ominaisuus saattaa hajota. Niin tässäkin tapauksessa.

Kuorolaulaminen

Viulun soitto ja sitä myötä myös orkesterisoittaminen on varmasti ainakin osalle lukijoista tullut selväksi. Uusin lisä tähän musiikkiharrastukseen on kuorolaulu.

Kaikki lähti liikkeelle ala-asteen musiikkitunneilta. Osallistuin koulun näytelmiin, pääasiassa laulaen kuorossa. Äänenmurroksen myötä laulaminen kuitenkin jäi. Seuraavan kerran osallistuin Riihimäen armeijan kuoroon, varusmiespalveluksen aikana. Tosin tämä päättyi, kun palveluspaikka siirtyi Upinniemeen.

Jyväskylässä opiskellessani vakavasti harkitsin kuoroon liittymistä, mutta ehdot olivat niin tiukat, et luovuin ajatuksesta. Eihän kuoron toiminnasta mitään tule, jos kukin tulee ja menee miten sattuu – tämän ymmärrän. Mutta toisinaan voi tulla jokin este, ja mikäli säännöt kieltävät poissaolot lähes syystä kuin syystä, en tällaiseen voi lupautua.

Vuosia ehti kulua, kunnes lopulta innostuin viulusoitosta. Soittelun myötä myös laulu on noussut jossain määrin osaksi tätä kaikkea. Kesällä 2024 päätin liittyä Hauskojen Sävelien kuoroon (täällä ei ole poissaolo sääntöä). Laulelua on takana kohta vuosi, sekä kaksi esiintymistä.

Ensimmäinen keikka oli osana kirkkomessua, jossa esitetyt kappaleet ovat nähtävillä alla.

Kuoron joulukonsertti oli vuoden 2024 kohokohta. YouTuben kautta on nähtävillä kaikki joulukonsertissa esitetyt kappaleet.

Kevään viimeiset esiintymiset kuorolla ovat Kirkkokadulla pidettävä Matinea 3.5. , sekä Mukkulan kirkossa pidettävä messuesitys 4.5.

Kuoromme toimintaan pääsee tutustumaan 7.5.2025 Mukkulan kirkkoon klo 18:00. Tule mukaan tutustumaan ja osallistumaan yhteislauluun. Tiedä vaikka innostut ja löydät itsellesi uuden harrastuksen! Tervetuloa kokeilemaan.

Windows 3D-näyttötila pimensi HDMI-lähdön

Ostin jonkin aikaa sitten Blackmagic Video Assist 5″ 12G HDR -näytön kameran kaveriksi. Tosin selvisi, ettei tätä voikaan järkevästi käyttää Canon 80D:n kanssa, joten kokeilut ovat painottuneet lähinnä tietokoneen kaverina.

Yhtä sun toista kokeillessani, löysin Windows 10:stä 3D-näyttötila -asetuksen. Mielenkiinnosta kokeilin aktivoida asetuksen. Ei olisi kannattanut, sillä HDMI lähtö muuttui samalla sekunnilla toimimattomaksi. Valinnan jälkeen asetusta ei löytänyt mistään, joten sitä ei saanut mitenkään pois päältä. Normaalisti asetus löytyy Asetukset => Järjestelmä => Näyttö. Valitsin löytyy sivun lopusta.

Yritin ratkoa ongelmaa aina ajoittain, mutta mikään ei auttanut. Windowsin uudelleenasentaminen kävi useammankin kerran mielessä, mutta siinä on oma vaivansa. Onneksi loputa löytyä ratkaisu.

Tarkkaa syytä mikä tämän ongelman aiheuttaa tai mikä ongelma varsinaisesti on, ei ole tiedossa. Windowsissa menee jotenkin näyttöasetukset sekaisin, jotka saa palautettua vain rekisterit nolaamalla.

Rekisteristä, tai vähintäänkin alla listatuista kolmesta rekisteristä kannattaa ottaa varmuuskopio. Kun varmuuskopio on tehty, poista nämä kolme kaikkine alikansioineen. Käynnistä kone lopuksi uudelleen. Windows tunnistaa käynnistymisen jälkeen kaikki näytöt, eli luo poistetut rekisterit.

HKEY_LOCAL_MACHINE\SYSTEM\CurrentControlSet\Control\GraphicsDrivers\Configuration HKEY_LOCAL_MACHINE\SYSTEM\CurrentControlSet\Control\GraphicsDrivers\Connectivity HKEY_LOCAL_MACHINE\SYSTEM\CurrentControlSet\Control\GraphicsDrivers\ScaleFactors
Poista nämä kolme rekisterikansiota

Tämän toimenpiteen jälkeen HDMI lähtö on toiminut normaalisti.

Pysäköintisovelluksen kustannukset

Päivitys: Tästä aiheesta on uudempi blogaus, dynaamisella laskurilla varustettuna.

Lahden kaupunki päätti muuttaa kaikki pysäköintipaikat maksulliseksi vuoden 2024 lopussa. Uudet alueet eivät saa maksuautomaatteja, niissä maksaminen on mahdollista vain mobiili sovelluksella.

Tässä kirjoituksessa vertailen vain ja ainoastaan kustannuksia, en sovellusten helppokäyttöisyyttä tai toimivuutta.

Toisin kuin automaattimaksaminen, mobiilisovellus veloittaa oman palvelumaksun – joka tulee pysäköintimaksun päälle. Lahden alueella toimii neljän yrityksen sovellukset: Moovy, EasyPark, ParkMan, sekä eParking. Palvelumaksun suuruus määräytyy kullakin yrityksellä hieman eri tavoin. Aloitusmaksua ei kaikki veloita, mutta näillä on vuorostaan minimimaksu, joka vastaa käytännössä aloitusmaksua. Tämän päälle veloitetaan pysäköintimaksun suuruudesta riippuva maksu, joka on 15%. eParking poikkeaa tästä linjasta, sillä sen veloitus on 0%.

Koska jokaisella palveluntarjoajalla on hieman erilainen tapa laskea palvelumaksu, ei edullisimman hahmottaminen välttämättä ole niin selkeää. Vaan ei ole enää, sillä piirtelin oheisen grafiikan, josta näkee yhdellä silmäyksellä, mikä on kulloinkin edullisin. (12.1.2025 hintatiedoilla laskettuna)

Vaaka-akselilla pysäköinnin kustannus, pystyakselilla pysäköinnin päälle tuleva palvelumaksu

ParkMan

On todella lyhyissä pysäköinneissä kaikkein edullisin, sen 35 snt aloitusmaksun myötä. Toisaalta 15% komission ja minimimaksun puutteen vuoksi, sen käyttö on eParking:ia kalliimpaa jo 30 snt pysäköintimaksun jälkeen. Moovyä kalliimmaksi se muuttuu 0,90€ pysäköinnin jälkeen ja EasyParkia kalliimmaksi 1,90€ jälkeen. ParkMan on yli 1,90€ maksavissa pysäköinneissä kaikkein kallein käyttää.

eParking

On kaikkein edullisin käyttää, sillä heillä on käytössä ainoastaan kiinteä aloitusmaksu, eikä muita kuluja. Tämän seurauksena pysäköinnin oheiskulut ovat 39 snt, pysäköinnin maksun suuruudesta riippumatta.

Moovy

Aloituskustannusiltaan toiseksi kallein, 49 snt maksuminimin vuoksi. Sen käyttö on ParkMan:ia edullisempaa yli 90 snt maksavissa pysäköinneissä. Moovy on samanhintainen EasyParkin kanssa, kun pysäköinnin kustannukset ovat vähintään 3,90€.

EasyPark

Aloituskustannuksiltaan kallein, 59 snt maksuminimin vuoksi. Lyhyissä pysäköinneissä sen käyttö onkin kaikkein kalleinta. ParkMan kiilaa kustannuksissa ohi 1,60€ pysäköintikustannusten jälkeen, jonka jälkeen EasyPark on toiseksi kallein. Moovy saavuttaa kustannuksissa EasyParkin 3,90€ pysäköintikustannuksilla, jonka jälkeen nämä jakavat kustannuksissa jaetun kakkossijan.

Voittaja

Tähän mennessä en ole käyttänyt muita sovelluksia kuin EasyParkia. Sen käyttö on ollut helppoa ja yksinkertaista, mutta tämän vertailun myötä kokeilen ehdottomasta eParkingia.

Kaiken pituiseen pysäköintiin eParking on kustannuksissa ehdoton voittaja, sillä sen käyttö maksaa aloitusmaksun (39 snt) verran.

Alle 4€ pysäköinneissä Moovy on 2 sijalla ja EasyPark 3 sijalla. Yli 4€ hintaisissa pysäköinneissä nämä jakavat kakkossijan, sillä niiden kustannukset ovat tämän jälkeen identtiset.

Jumbosijan ottaa ParkMan, sillä vaikka sen käyttäminen on aloittaessa kaikkein edullisin, kiilaa se kustannuksissa muiden ohi hyvin nopeasti, ollen lopulta kaikkein kallein käyttää.

Esimerkkipysäköinti

10€ hintaisessa pysäköinnissä, pysäköintisovelluksen veloittamat kulut ovat seuraavat:

  • eParking: 0,39€
  • Moovy ja EasyPark: 1,50€
  • ParkMan: 1,85€
Vaaka-akselilla pysäköinnin kustannus, pystyakselilla pysäköinnin päälle tuleva palvelumaksu

Keskustojen pysäköinnistä

Lahden kaupunki päätti muuttaa käytännössä kaikki P-kiekkopaikat maksulliseksi (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta), muutos tapahtuu 1.10.2024. Samassa rytäkässä myös olemassa olevien pysäköintialueiden hintoja korotettiin. Päätöksen taustalla on heikko talous, eli kaupungin kassan rahojen vähyys. Toisena syynä muutokselle on ollut väärinkäytökset.

Näin autoilevana olisi mukavaa, että edes jossain olisi kiekkopaikkoja. Mutta ehkä se suurin harmitus ja suurin kärsijä tulevat olemaan alueen yrittäjät. Autoilevat suuntaavat automarketteihin, mutta ehkä meitä keskustan palveluiden käyttäjiä on lopulta niin vähän, ettei maksullisuudella ja hintojen korotuksella tule olemaan mitään vaikutusta. Tosin uutisissa on ollut välillä juttuja, joissa eri kaupunkien keskustan yritykset ovat menettäneet asiakkaita todella paljon pysäköinnin maksullisuuden myötä.

Toisaalta yleinen suuntaus on ollut (ainakin Helsingissä), että kaupunkien keskustoista pitäisi tehdä ainakin osin autottomia. Hankaloittamalla liikennettä ja nostamalla maksuja, sekä ehkä joskus tulevaisuudessa ruuhkamaksut ovat varmasti edesauttamassa tätä tavoitetta.

Mutta olisiko olemassa vaihtoehtoa, jossa kiekkopysäköinnin, sekä maksullisen pysäköinnin edut ja hyödyt saataisiin yhdistettyä? Ja vieläpä niin, että myös alueen yrittäjät hyötyisivät tästä.

Olen törmännyt Iso-Britanniassa sellaiseen pysäköintijärjestelyyn, joka on varsin tuttu suurilta osin meille autoilijoille, pienellä twistillä. Pysäköidessä automaattiin (tai äppiin) syötetään rekisterinumero pysäköinnin aloittamiseksi, ja maksu suoritetaan pysäköinnin päätyttyä. Tähän asti kaikki kuulostaa tutulta.

Mutta. Sen sijaan, että pysäköinnin maksullisuus alkaisi välittömästi, on alussa esimerkiksi 30min, 1h tai 2h ilmainen pysäköinti. Maksu lähtee juoksemaan vasta pysäköinnin pitkittyessä, ja sitä peritään vain ylimenevältä ajalta. Jotta järjestelmää ei käytettäisi väärin, ilmaispysäköinti on mahdollista samalla alueella seuraavan kerran esimerkiksi 4h päästä edellisen pysäköinnin päättymisestä.

Tämä toteutus poistaa pysäköinnin väärinkäyttämisen (kiekon siirtelyn), antaen kuitenkin P-kiekon hyödyt, maksullisuuden estäessä ylipitkien pysäköintien tekemisen. Ilmaisominaisuutta ei tietenkään ole pakko ottaa kaikilla alueilla käyttöön ja sen pituus voidaan määritellä aluekohtaisesti. Toinen hyöty tästä on P-kiekon 30min säännön poistuminen, eli pysäköinti alkaa heti, eikä vasta seuraavasta alkavasta puoli tai tasatunnista. Täten pysäköintiaikaa ei voi venyttää sääntöä käyttämällä enää 2h 29min:iin (riippuen saapumisajasta).

Kaupungit ja valtio voisi joskus ottaa oppia, ja ainakin kokeilla muualla maailmassa käytössä olevia toimivia ratkaisuja. Meillä täällä suomessa ainoa ratkaisu tuntuu olevan kaiken kieltäminen, sekä hintojen ja verojen korottaminen. Toivottavasti tämä kehityskulku ainakin joskus kokeilisi uudenlaisiakin polkuja.